Sarasvuosta tulee mieleen hevonen, jolla on paha yläpurenta. Hän on kuin ylenkatseellinen, korskea, pöyhkeä ja kansaa väheksyvä luonnevikainen koni.
Jari pääsi taas kerran naimisiin. Se näkyy aiheuttavan hänelle (kuten joillekin muillekin luonnevikaisille hevosille) myös pahoja pullistumia egossa.
Sarasvuo haluaa nyt politiikkaan (pääministeriksi?). Poliitikkojen tehtävä on ensisijaisesti palvella ja auttaa kansaa, ihmisiä tasapuolisesti, koko maan hyväksi niin, ettei päädytä sisäisiin kahakoihin, toisiamme vihaamaan tai sisäisiin sotiin. Toiseksi palvellaan maan etua niin, että tullaan toimeen muiden maiden edustajien ja kansojen kanssa niin, etteivät kansalaiset joudu kärsimään huonosti tehdystä politiikasta. Kansa on poliitikkojen työnantaja.
Sarasvuon ansiot ovat jenkeistä kopioituja (älä varasta?) profetointimateriaaleja, joilla hän on sitten rikastuttanut itsensä. Myymällä ilmaa. Ansiokasta?
Hillomiehet sopivat pesteihin, joissa vinoutunut arvomaailma, kapeakatseisuus ja henkisen pääoman vähyys ovat kovinta valuuttaa rahan lisäksi.
Kun mammonaa on kahmittu tarpeeksi, tulee monille luonnevikaisille koneille tarve saada arvostusta, asemaa, kunniaa ...
Niitä ei vain pitäisi voida demokratiassa ostaa?
