Tutkijoiden varoitukset kemikaalien riskeistä lisääntyvät. Esimerkiksi hormonihäiritsijäkemikaaleja tutkivan Cascade-verkoston tutkijat varoittavat kemikaalien vaaroista. Tutkijat ilmaisevat myös huolensa siitä, että REACH-kemikaaliasetuksen ehdotusta on vesitetty niin, ettei se suojaakaan ihmisiä ja ympäristöä esimerkiksi hormonihäiritsijäkemikaaleilta.
Tutkijoiden varoitukset siitä, että EU:n kemikaaliasetus ei suojaakaan ihmisiä kemikaalien haitoilta, lisääntyvät.
Esimerkiksi marraskuussa kemikaalien vaikutuksia tutkivat huippututkijat ilmaisivat huolensa siitä, että ehdotus EU:n kemikaaliasetukseksi ei nykymuodossaan suojaa ihmisiä ja ympäristöä hormonihäiritsijäkemikaaleilta. Helsinkiin kokoontuneet tutkijat julkaisivat 20.11.2006 avoimen kirjeen, jossa he ehdottivat muutoksia kemikaaliasetusehdotukseen. WWF korostaa, että EU:n ministerit pelaavat ihmisten terveydellä venäläistä rulettia torjuessaan kaikki ehdotukset haitallisten kemikaalien eliminoimiseksi.
Lausunnon on allekirjoittanut 38 hormonikemikaalien tutkijaa, joiden joukossa on kolme hormonihäiritsijäkemikaaleja tutkivaa suomalaista.
Tutkijoiden lausunto on pdf-muodossa WWF:n verkkosivuilla.
Huippututkijoiden vetoomus tiukan kemikaaliasetuksen puolesta:
Kemikaalilakiin ei tule hyväksyä lievennyksiä
Tutkijat huolestuneita haitallisten kemikaalien leviämisestä
Alla olevan kirjoituksen ovat allekirjoittaneet tutkijat, jotka kuuluvat kahdeksassa Euroopan maassa toimivan kemikaalien terveysvaikutuksia tutkivan CASCADE-huippuosaamisen verkostoon. Kirjoitus on julkaistu mm. Turun Sanomissa 3.11.2005 ja Hufvudstadsbladetissa 5.11.2005.
"Tietokoneissa käytettävät palonestoaineet, ruokien sisältämät torjunta-aineet ja muovien pehmitteet. Ympäröivässä yhteiskunnassamme on yli 100 000 erilaista kemikaalia. Kemikaalien maailmanlaajuinen tuotanto on kasvanut vuoden 1930 miljoonasta tonnista nykyiseen 400 miljoonaan tonniin. Aineiden terveys- ja ympäristövaikutuksista ei ole tehtävissä riskinarviointia, sillä yli 80 prosentista käytössä olevista kemikaaleista ei ole riittävästi tietoa.
Maailman Luonnonsäätiö on äskettäin osoittanut Euroopassa asuvan kolme sukupolvea ihmisiä, joiden veressä on jopa 70 eri ainetta, joita ei esiinny ympäristössä luonnostaan. Sen toisessa tutkimuksessa vastasyntyneiden lasten napaverestä löydettiin synteettisiä kemikaaleja. Kemikaalit siirtyvät siis äidistä sikiöön raskauden aikana. Moni niistä on hitaasti hajoavia, ja ne varastoituvat siksi kehoomme loppuelämäksi. Onko näillä kemikaaleilla sitten mitään vaikutusta terveyteemme?
Sairauksien lisääntyminen länsimaissa johtuu osin elämäntyylin muuttumisesta, muun muassa siitä että syömme enemmän ja liikumme vähemmän. Usean sairauden lisääntyminen saattaa johtua myös siitä, että monet kemikaalit, joille altistumme sikiöaikana, lapsena ja aikuisena, vaikuttavat hormonijärjestelmäämme ja johtavat ennen pitkää sairastumiseen.
Erityisen huolestuttavaa on, että syntymätön lapsi altistuu jo kehitysvaiheessa hormonitoimintoihin vaikuttaville kemikaaleille, sillä hormonit säätelevät sikiön normaalia kehitystä. Sikiöaikainen kemikaalialtistus voi myös aiheuttaa sairauksia, jotka puhkeavat kymmeniä vuosia myöhemmin. Saatamme siis nähdä tämän päivän kemikaalialtistumisen vaikutuksia vasta 20-30 vuoden kuluttua.
EU-parlamentti ottaa marraskuussa kantaa uuteen kemikaaleja koskevaan kansainväliseen REACH-lakiesitykseen. Sen päämääränä on, että kaikki teollisuudessa käytettävät kemikaalit on rekisteröitävä, arvioitava ja hyväksyttävä, ja että haitallisten kemikaalien leviämistä tulee rajoittaa. Tuntuu itsestään selvältä, ettei mitään tuntematonta kemikaalia saa päästää ympäristöön, mutta valitettavasti asia ei ole näin suoraviivainen.
REACH-esitys on kohdannut kovaa vastustusta erityisesti eräiltä kemian teollisuuden tahoilta. Syy on, että esityksen mukaan teollisuuden tulee ottaa vastuu valmistamansa tai maahantuomansa kemikaalin testaamisesta ja riskinarvioinnista. EU-parlamentin teollisuus- ja sisämarkkinakomitea ehdottavat muutoksia, jotka toteutuessaan vähentäisivät kemikaalien testausvaatimuksia ja teollisuuden velvoitusta niiden rahoittamiseksi.
REACHin vastustajat katsovat, että sen hyväksyminen johtaa tuhansien työpaikkojen häviämiseen. REACHin puolustajien mielestä pitäisi olla itsestään selvää, että kemikaalituotannosta vastaava teollisuus rahoittaa kemikaaleihin liittyvien riskien tutkimusta. Tilannetta voidaan verrata lääketeollisuuteen, joka kustantaa ja suorittaa perusteellisen tutkimuksen jokaiselle uudelle lääkevalmisteelle ennen sen rekisteröintiä ja markkinointia.
Hormonitoimintoihin vaikuttavien aineiden tutkijoina on mielestämme tärkeätä, että REACH-lakiesitys hyväksytään ja että se sisältää velvoituksen testata suurimman osan kemikaaleista. Päätös käytettävistä kemikaaleista täytyy perustua niiden haitallisten ominaisuuksien tieteelliseen tutkimukseen.
Euroopan kemian teollisuuden kattojärjestö CEFIC ei pidä veressämme olevien kemikaalien nykytilannetta hälyttävänä, koska niiden pitoisuudet ovat suhteellisen matalia. Mutta kun otetaan huomioon se, että kemikaaleilla saattaa olla yhteisvaikutuksia, ei riitä, että arvioidaan vain yhden kemikaalin haitallista vaikutusta kerrallaan, vaan on arvioitava satojen ja tuhansien kemikaalien samanaikaisen altistuksen vaikutusta ja kymmenien vuosien ajan jatkuvaa altistumista.
Lyhytnäköisyys ja tiedon puute johtivat 1970-luvulla siihen, että ympäristöön levisi myrkyllisiä aineita kuten dioksiineja ja PCB:tä. Vaikka PCB:t ovat nykyisin kiellettyjä ja vaikka dioksiinipäästöjä on pyritty rajoittamaan, niiden pitoisuudet ovat useimmissa Itämeren ja järviemme kalalajeissa yhä niin korkeita, että muun muassa Suomen ja Ruotsin elintarvikeviranomaiset suosittavat niiden käytön rajoittamista lapsilla, nuorilla ja hedelmällisessä iässä olevilla naisilla.
Nyt kun ymmärrämme, että monet kemikaalit vaikuttavat terveyteemme, meidän täytyy ottaa vastuu tulevista sukupolvista ja pysäyttää kemikaalien kontrolloimaton leviäminen.
Toivomme, että EU-parlamentaarikkomme tuntisivat vastuunsa ja äänestäisivät REACHin hyväksymisen puolesta kemikaalien turvallisemman käsittelyn edistämiseksi Euroopassa."
Olli A. Jänne, professori, Helsinki
Sari Mäkelä, professori, Turku
Matti Poutanen, dosentti, Turku
sekä kahdeksassa Euroopan maassa toimivan kemikaalien terveysvaikutuksia tutkivan CASCADE-huippuosaamisen verkostoon kuuluvat tutkijat
Tutkijat puhuivat Euroopan parlamentissa kemikaalien riskeistä
Tutkijat Tanskasta, Ruotsista ja Iso-Britanniasta esittelivät Euroopan parlamentissa tuoreita tutkimustuloksia kemikaalien vaikutuksista ihmisten terveyteen. He korostivat, että EU:n kemikaaliasetuksen on johdettava riittäviin kemikaalien turvallisuustietoihin terveysriskien ehkäisemiseksi. He myös korostivat, että kemikaalien kohdalla on vaikea arvioida, mikä pitoisuus elimistössä on vaarallinen. Siksi vaaralliset kemikaalit on eliminoitavat markkinoilta.
Professori Tina Jensen, joka on tanskalainen epidemiologian ja ympäristölääketieteen asiantuntija, raportoi miesten hedelmällisyyden nopeasta laskusta viimeisen 50 vuoden ajan. Viimeisimpien tutkimustulosten mukaan siittiöiden määrä spermassa on laskenut niin paljon, että sperman laatu on nyt hälyttävän heikkoa. Tämän lisäksi kivessyöpä, hypospadia (virtsaputken avautuminen siittimen alapinnalle) ja piilokiveksisyys ovat lisääntyneet nopeasti.
Professori Jensenin mukaan tutkijat ovat havainneet yhteyden miesten hedelmällisyysongelmien ja ftalaattien välillä, sillä miehillä, joilla oli heikko sperman laatu, oli myös virtsassaan korkeat ftalaattipitoisuudet. Ftalaatti on kemikaali, joka yhdistetään hormonihäiriöihin ja jota käytetään mm. pehmentämään muovia.
"Uskomme, että miesten hedelmällisyyshäiriöt ovat tapahtuneet sikiövaiheessa, kun raskaana olevat naiset ovat altistuneet ftalaateille", professori Jensen sanoi. "Ongelma on siinä, että emme voi mitata tätä, sillä emme voi testata ftalaattipitoisuuksia, joita naisilla oli 20 vuotta sitten. Tässä juuri piilee ongelma "turvallisten kemikaalipitoisuuksien" arvioimisessa."
"Turvatasojen mittaaminen on vaikeaa. On yksinkertaisesti voitava vähentää kemikaaleille altistumista ja eliminoitava haitalliset kemikaalit. Tässä emme voi odottaa. Tutkijoina tiedämme vaikeuden saada riittävästi tietoa kemikaaleista ja tarvitsemme vahvaa REACH:iä tämän aukon paikkaamiseen."
Suomalaiset järjestöt ja ay-liike tiukan REACH:n puolesta
Lokakuussa 25 suomalaista järjestöä, mukaanlukien Suomen lääkäriliitto ja Suomen syöpäyhdistys, allekirjoittivat WWF:n, Greenpeacen ja Suomen luonnonsuojeluliiton vetoomuksen tiukan REACH:n puolesta.
Allekirjoittaneet järjestöt ja yritykset vetoavat vastuuntuntoisiin poliittisiin päättäjiin, jotta ihmisen ja ympäristön terveyttä kestävällä tavalla suojeleva kemikaalilainsäädännön uudistus hyväksyttäisiin mahdollisimman pian. Monet eri tahot ovat hyvin perustellen osoittaneet, että uudistusta tarvitaan, jotta kemikaalien käyttöä voitaisiin nykyistä paremmin hallita. Kuluttajat, teollisuuden työntekijät ja ympäristö altistuvat lukuisille vaarallisille kemikaaleille. Aineita on useissa tutkimuksissa löytynyt leluista, kosmetiikan tuotteista, huonepölystä ja sadevedestä. Kohonneita kemikaalipitoisuuksia on analysoitu myös raskaana olevien naisten ja sikiöiden verenkierrosta.
Vetoomus allekirjoittajineen on verkossa.
Lapset vaarassa, jos REACH vesittyy
Parlamentissa puhuneet tutkijat olivat myös huolissaan REACH-asetuksen vesittämisyrityksistä. "Tämän hetkinen keskustelu liikkuu liikaa asetuksen detaljitasolla ja varsinainen tavoite – tiedon saanti kemikaalien vaikutuksista – on unohtunut", sanoi Per Rosander, Ruotissa sijaitsevan Kansainvälisen kemikaalisihteeristön johtaja. "Jos REACH:ssa olevia vaatimuksia kemikaalien testauksista koko ajan heikennetään, jäljelle jää hyvin heikko asetus. Sitä voisi verrata upeaan autoon, jossa ei ole moottoria."
Professori Åke Bergman, ympäristöbiologi Tukholman yliopistosta ja maailmanlaajuisesti arvostettu hormonijärjestelmää häiritsevien tekijöiden tutkija, korosti vaarallisten kemikaalien uhkaa erityisesti lapsille. Hiljattain tehty tutkimus kalifornialaisperheellä osoitti, että 18-kuukauden ikäisillä lapsilla oli seitsemän kertaa korkeammat kemikaalipitoisuudet kuin hänen isällään. Tutkimuksessa mitattiin PBDE-palonestoaineiden taso perheenjäsenten verestä. Puolitoistavuotiaalla pikkulapsella PBDE-kemikaaleja oli 702 ng/g, viisivuotiaalla tyttärellä 416 ng/g, kun isän ja äidin pitoisuudet olivat 94 ng/g ja 129 ng/g.
"Emme tiedä, miksi tämän lapsen pitoisuudet olivat niin korkeat", sanoi professori Bergman. "Joko kemikaalit olivat siirtyneet suoraan äidinmaidossa, joka tutkimuksemme mukaan oli täynnä eri kemikaaleja, tai hän on saanut ne elimistöönsä huonepölystä. Altistumista on vaikea ehkäistä elämäntapavalinnoin, ja siksi tarvitaan tiukkaa REACH:ia. Kollegamme ja minä olimme hyvin tyytyväisiä alkuperäiseen REACH:iin. Olemme odottaneet sitä vuosia, jotta vaarallisimmat kemikaalit saataisiin testien avulla pois markkinoilta."
Riskitasoa mahdoton arvioida
Kemikaalien vaikutukset lapsiin huolestuttivat myös Dr Andreas Kortenkampia Lontoon farmasiayliopistosta (London School of Pharmacy).
"Olemme havainneet enemmän häiriöitä sukupuolikehityksessä pojilla, jotka ovat altistuneet kemikaaleille. Mutta emme voi olla varmoja, miten arvioida riskejä ja mikä on "turvallinen" raja altistua kemikaalille. Tiedämme, että pehmittimet (=kiinteiden aineiden mekaanisia ominaisuuksia ja lämpöominaisuuksia muuttava tuote, jolla parannetaan joustavuutta, alennetaan murtumislämpötilaa ja helpotetaan muotoilua) pääsevät elimistöömme ihon ja ravinnon kautta ja ympäristöaltistumisena. "Turvallinen" määrä aikuiselle on eläinkokeiden mukaan 0,02 mg/ruumiinpainokiloa kohden. Kuitenkin lapset altistuvat kymmenen kertaa suuremmalle määrälle – 0,2 mg/kg", Dr Kortenkamp sanoi.
"On myös huomattava, että kemikaalien yhteisvaikutukset ovat erilaisia kuin kemikaalien yksittäisvaikutukset, ja lisäksi yksilöiden välillä on eroja kemikaalien riskivaikutusten suhteen. Kemikaalien riskien vaikutuksen arvioimisessa ei ole "one size fits all" –periaatetta.
http://www.wwf.fi/ymparisto/vaaralliset_kemikaalit/kemikaalien_haitat/tutkijat_terveysriskeista.html