Miesten & naisten tarpeet...

[Julkkikset Team]

En ole koskaan ymmärtänyt miksi miesten ja naisten seksuaaliset tarpeet ovat niin erilaisia.
Enkä koskaan ymmärtänyt tarinoita marsista ja venuksesta. Ja en koskaan ole ajatellut että miehet ajattelisivat aivoilla ja naisetsydämellä.
Eräänä yönä, viime viikolla, vaimoni ja minä koskettelimme toisiamme peittojen alla. Vähitellen tilanne alkoi käydä kuumemmaksi ja kuumemmaksi. Ja juuri sillä hetkellä, kun kuvittelin että päästäisiin asiaan, vaimoni sanoo:
-kuule...en haluaisi rakastella juuri nyt, tahtoisin vaan että rutistaisit minut syliisi ja pitäisit hyvänä...
Tokaisen ihmeissäni:
-MITÄ??
Hänellä tietysti oli tähänkin vastaus valmiina:
- Et nyt osaa ottaa huomioon henkisiä tarpeitani naisena....
Tottakai luovutin ja rupesin nukkumaan.
Seuraavana päivänä menimme ostoksille suureen kauppakeskukseen. Katsoin häntä sovittamassa kolmea kaunista, todella kallista asua. Ja kun hän ei osannut tehdä päätöstä, minkä ostaisi...ehdotin häntä ottamaan kaikki kolme.
Täysin liikuttuneena asiasta hän varovasti vielä tokaisee että haluaisi myös uudet kengät...jotka maksavat 400EUR. Myönnyin tähänkin...
Hetken päästä ohitimme koruosaston, jossa myytiin uusinta muotia olevia timanttisia rannerenkaita.
Vaimoni katseli niitäkin niin liikuttuneena että annoin hänen valita itselleen mieleisensä.
Luulen että hän luuli minun tulleen hulluksi...mutta ihan rehellisesti, luulen ettei hän siitä kovasti huolestunut...
Ihan vaan testatakseen hän pyysi vielä mielettömän kallista kiinalaista maljakkoa laittaakseen sen takan reunalle. Hyvä ettei pyörtynyt kun myönnyin vielä tähänkin...
Tässä vaiheessa hän oli jo totaalisen kiihoittuneessa tilassa...olisittepa nähneet hänen ilmeensä!!
Ja tuolla hetkellä, hymyillen onnellisempana kuin hääpäivänämme hän sanoo:
-eiköhän mennä maksamaan nämä kassalle!
Oli vaikeaa yrittää pitää pokkaa, kun sanoin hänelle:
-Ei rakkaani, en juuri nyt halua maksaa tätä kaikkea, haluaisin vaan että
rutistaisit minut syliisi ja pitäisit hyvänä....
Ja sillä hetkellä hänen kasvonsa alkoivat muuttua raivosta ja vihasta punaiseksi.
Lisäsin vielä tyynenä:
-Et nyt osaa ottaa huomioon taloudellisia tarpeitani miehenä...

[ankkulii]

Tää vitsi vois sopia tän otsikon alle 

Tapahtui eräänä päivänä eräässä kodissa.

- Ostin sulle kukkasia, sanoo mies.
- Jaa. Miksi, kysyy vaimo.
- No, ostin kun ajattelin että kaipaat kukkia.
- Onko tapahtunut jotain?
- Ei. Miten niin?
- No, kun ostit kukkia.
- Siis mä ostin kukkia ihan vaan ostamisen ilosta.
- Et siis mua varten. Ostamisen ilosta. Luuletko saavas sillä perusteella?
- No, en. Ostin kukkia, kun olet sanonut etten mä koskaan osta kukkia ja kun ne sattui eteen ja oli halpoja.
- Nii just! Halpoja. Et voi yhtään niinku sijoittaa meidän suhteeseen.
- No, voi hitto. Nytkö sä suutuit?
- EN!
- Oikeasti. Hankala tässä on tuoda kukkia, kun sä suutut niistä.
- En mä kukista suutu. Ne on ihania, mutta miksi sä ostit niitä nyt?
- Voi luoja. Anteeksi, että mä ostin kukkia. Voin viedä ne pois.
- Älä vie. Ne on ihania. Ihmetyttää vaan, miksi sä ostit nyt.
- Ok. Selvä. Mä en osta enää kukkia, jos niistä nousee poru.
- Sä et siis halua ostaa mulle kukkia?
- Täh? No, haluan ostaa!
- Älä huuda! No, miksi ihmeessä sä sitten et yleensä osta mulle kukkia? Ainoastaan silloin, kun tekee mieli tai on tapahtunut jotain.
- Niinpä! Vain silloin, kun tekee mieli. Ei mun tee aina mieli. Ja just nyt ei tosiaan tee mieli. Ostin vaan kukkia. En mä nyt halua seksiä.
- Sä et siis halua mua?
- Uskaltaakohan tähän vastata?
- Tulee vaan sellainen olo nyt, että sä et halua mua.
- No, haluan. Herran jestas. Totta kai mä haluan sua!
- Huomaa, että sä olet mies. Huudat koko ajan ja ajattelet vaan seksiä.
- Kuule. Mä tulin just kotiin. Väsyttää ja on ollut pitkä päivä. Ja mä ostin vaan kukkia.
- Ei kukat ole vaan kukkia. Ne on romanttinen ele ja normaalisti mies haluaa huomioida naisen tarpeet ostamalla kukkia.
- Niin just! Sitä mä yritin selvitää!
- Miksi sä taas huudat? Niin, mut kun sä et osta kukkia ilman, että on joku juju.
- Oikeesti. Lopeta nyt. Annetaan noiden kukkien olla nyt. Onko jotain ruokaa?
- SIKA! Ensin sä tuut ovesta sisään kukka puskan kanssa ja sitten kysyt, onko jotain ruokaa. Luuletko, että mä olen täällä sua varten palvelemassa ja pyllistelemässä heti, jos sä tuot kukkia.
- En mä tuonut kukkia sen takia. Ja ainahan sä teet ruokaa. Äläkä sä huuda koko aikaa.
- AI! Mäkö en saa ilmaista tunteitani koskaan!! Ja kauanko meni, että huomasit, että mä teen aina ruokaa?
- Mä en sano nyt mitään.
- Niin kuin yleensä. Sä et puhu koskaan mistään mitään.
- No uskaltaako tässä puhua, kun aina asia kääntyy väärin päin.
- Ei ne mitään väärin päin käänny. Itsehän alotit!
- Jaa tuomalla kukkia?
- Niin!
- No nyt on selvä, että mä en tosiaan enää tuo kukkia.
- Sä et siis välitä musta, kun et halua tuoda edes kukkia.

Seuraa viiden minuutin hiljaisuus. Keittiöstä kuuluu ääni, johon vaimo aloittaa:
- Ei jumalauta. Miksi ihmeessä sun pitää heti kotiin tullessa avata kaljapullo. Mitä nyt on tapahtunut, kun toit kukkia ja heti alat ryypätä!?!