Tässä jutussani ei ole kysymys varsinaisista laittomista tyrmäystipoista mutta jonkinlaisista vahvoista tipoista kuitenkin...
Etelänreissuillani bailailin pitkään ja hartaasti, ja ihmettelin sitten tutuille ja naapurinmiehille silmät ymmyrkäisinä, miten ihmeessä minua voi väsyttää, sillä menen nukkumaan aikaisin ja herään aikaisin. (Selitys tähän oli se, että molemmat toiminnot tapahtuivat aikaisin aamulla.)
Eräänä etelän ehtoona suunnittelin rumistuttavani erään diskon kauneuskisaa polleine olemuksineni mutta sitä ennen minun piti kuluttaman tuntikausia jossain. Tekemisestä ja näkemisestähän ei nyt varsinaisesti meikäakalle, suupaltille ja uteliaalle, pulaa tullut. Tapasin baarissa muutaman maanmiehen ja juttu alkoi sujua. Kertoilin leveäsi, laveasti tulevan yön suunnitelmistani. Koska aikaa siis oli, suostuin sällien houkutuksiin ja lähdin heidän (lähellä sijaitsevaan) hotelliinsa paukulle. Toki aioin rajoittaa huumaavien nesteitten nauttimista, olihan kisa edessä, vaikkakin hupimielinen.
Kapusimme portaita valtaisaan hotelliin ja sisällä poikien huoneistoon. Paikallisesta myymälästä ostetut pullot kaivettiin esiin, pojat sekoittivat drinkit. Särvimme eksoottista juomaa ja juttelimme. Vilkuilin koko ajan kelloa. Vihdoin tuli aika jättää hyvästit. Yksi pojista oli mennyt sänkyyn, ja hän viittilöi sieltä minulle käsi veltosti lilluen. Puhekin sammalsi pahasti. Itse pääsin vielä hyvin alas hotellin aulaan ja ulos mutta ulko-oven edessä jalkani pettivät. Ällistyin, sillä aivoni toimivat. Tajusin heti, että syy oli poikien tarjoamassa juomassa. Hotellin portieri nosti minut ylös, ja yhdessä pääsimme hotellin edustalla päivystävään taksiin. Sain sanotuksi kuskille oman hotellini osoitteen ja selitetyksi, että olin saanut tyrmäystippoja omilta maanmiehiltäni. Pääsin turvallisesti vuokrapetiini. Aamulla päivittelimme yhdessä matkakumppanieni (iäkkäitä sukulaisiani) kanssa sitä, miten olin voinut saada etelässä tyrmäystippoja suomalaisilta. Olin huolestunut poikien kohtalosta - hehän olivat juoneet nesteitään enemmän kuin minä. Yritin löytää heidän hotellinsa siinä onnistumatta. Tienoon kaikki isot hotellit muistuttivat toisiaan kuin siamilaiset kaksoset, enkä tohtinut kierrellä ovelta ovelle kyselemässä sitä, missä paikassa minut muistettaisiin. Poikia en enää nähnyt. Paria päivää myöhemmin juoman arvoitus todennäköisesti ratkesi:
Ostin eräästä paikallisesta myymälästä ´suomalaista vodkaa` nimenomaan viedäkseni sitä tuliaisiksi muunmaalaisille turisteille, jotka olin sittemmin saman reissuni aikana tavannut. Nämä kaverit alkoivat heti tutkia vodkapullon etikettiä ja havaitsivat juoman alkoholimääräksi 80 prosenttia. Vodkana oli siis myyty likimain pirtua! Päättelin, että minua tyrmäsytipoin juottaneet nuorukaiset eivät olleet tutustuneet ostamansa alkoholin etikettiin ja sekoittaneet drinkit ikään kuin tavallisesta suomalaisesta vodkasta. Ei ihme, että tajunvievan tujua tuli!
