Ehkäpä hiiret osaltaan auttavat kaljuuntumisen parantumiseen.
http://www.telegraph.co.uk/news/main.jhtml?xml=/news/2007/05/17/nhair17.xmlAikuisen hiiren ihossa olevaan isohkoon haavaan lähtee kasvamaan paitsi iho myös kokonaan uusia karvatuppia ja lopulta täysi karvapeite. Se merkitsee, että myös nisäkkäillä on elimistössä, ilmeisesti piilevänä, kyky saada kudoksia kasvamaan kokonaan uudelleen.
Aiemmin on päätelty, että nisäkkäillä kudosvauriot korjaantuvat mutta kudokset eivät kasva uudelleen kuten alkeellisemmilla eläimillä. Esimerkiksi liskoilla ja salamantereille jopa kokonaiset raajat kasvavat uudelleen.
Tulos oli niin selvä, että tutkimusta tehneet tutkijat ovat patentoineet havainnon keskeiset osat ja perustaneet niitä hyödyntämään yrityksen. Menetelmällä uskotaan olevan käyttöä kaljujen päiden peittämisen lisäksi monien sairauksiksi luokiteltujen hiustenlähtöongelmien korjaamisessa. Joskus ongelmana on liiallinen karvankasvu ja tähänkin uusista havainnoista löytynee
.
Kokeessa hiirten iholle tehtiin koko ihokerroksen poistavia haavoja, pinta-alaltaan 1-2 neliösenttiä ja katsottiin miten haavat lähtevät paranemaan. Alueelle ilmaantui uusi iho mutta myös karvatuppia. Näiden karvatuppien alkuperää selvitettiin geeniteknisin keinoin. Sekä ihossa että karvatupissa on ns. kantasoluja, joten yksi oletus oli että uuden ihoalueen karvatupet olisivat tulleet vieressä olevan ehjän ihon karvatuppien kantasoluista.
Yllättäen uudet karvatupet olivat peräisin ihon kantasoluista, jotka pystyivät muuttumaan myös karvatupen soluiksi. Haavan parantumisprosessi pani alkuun geenien tasolla tapahtumaketjun, joka vastaa alkion kehitystä. Sen seurauksena haavan alueelle saapui kantasoluja, joista uudet karvatupet lähtivät kasvamaan.
Keskeisinä uudelleenkasvussa toimivat ns. Wnt-signaalitien geenit ja niiden proteiinit. Kun Wnt-proteiineja lisättiin haavan alueelle erikseen, karvatuppien kasvu kiihtyi. Vastaavasti Wnt-proteiinien toimintaa estämällä karvatuppien kasvu haavan alueelle pystyttiin estämään. Karvatuppien määrä pystyttiin kaksinkertaistamaan tehostamalla Wnt-signaaliketjun toimintaa.
Miksi ilmiötä ei ole aiemmin huomattu? Siitä on joitakin eläinkokeisiin perustuvia raportteja 1950-luvulta, mutta kokeet eivät olleet kovin vakuuttavia ja tulokset unohtuivat. Ihmisillä puolestaan laajat haavat pyritään peittämään tai ompelemaan kiinni, joten niissä tapahtuvia muutoksia ei havaita. Myöskään eläimillä isoja haavoja ei jätetä mielellään auki.
(Radion tiedeuutiset, Nature)
